Rokkilääkettä rytmipuutokseen!

Alkuvaiheet teurastamon kellarissa

Cool Operatorin juuret ovat vuoden 1993 lokakuussa, jolloin ystävykset Ari-Pekka Fors ja Pekka Kunelius kokeilivat ensi kertaa jamisessiota kera kitaran ja syntikan. Sessio herätti siinä määrin kiinnostusta jatkaa, että jatkossa otettiin yhteyttä kollega, rumpali Heikki Wiikiin, olisiko kiinnostusta liittyä rumpaliksi uuteen bändiin. Samaa tiedusteltiin kollega ja kitaristi Juha Koskenkarilta. Myönteinen vastaus saatiin molemmilta. Kunelius päätti ruveta soittamaan bassoa sekä laulamaan ja komppikitaraan pyydettiin anestesialääkäri Pauli Rintahaka.

Ensimmäiset treenit pidettiin 7.4.1994 Paulin rivitalohuoneistossa; naapureita oli varoitettu mahdollisesta ylimääräisestä äänisaasteesta. Ensimmäisten treenien jälkeen naapurihuoneiston ystävällinen Kotivaran makkaratehtaalla työskentelevä herra järjesti bändille harjoitustilan tehtaan teurastamon kellarista sairaiden eläinten osastolta.

Bändille tuli tietysti keksiä välittömästi nimi ja sen pitempiä pohtimatta nimeksi muotoutui ensimmäisiksi vuosiksi der Schlachthof (=teurastamo). Treenejä pidettiin alusta pitäen tiuhaan tahtiin; jo tuolloin perheelliset ja päivätyönsä (sekä yö-) kanssa kiinni olevat kirurgin alut pitivät jokaviikkoiset treenit yleensä iltasatujen jälkeen alkaen iltayhdeksältä. Soitto raikui katkeamattomana äänivallina usein pitkälle aamuyön tunneille.

Brittiläinen rytmiblues musiikillisena suunnannäyttäjänä

Musiikillinen linja oli alusta pitäen selvä- tanssittavaa rytmimusaa miehekkäästi soitettuna. Pekka Kuneliuksen intohimoinen suhtautuminen Dr. Feelgoodin musiikkiin oli yksi selkeimmistä linjauksista, jonka kaverukset hyväksyivät muitta mutkitta. Asenne esikuvalla oli ihailtava; positiivisella asenteella esiintyminen, ”kaikki peliin” mentaliteetti, oli tilaisuus mikä tahansa. Muitakin esikuvia toki oli- brittiläinen rytmiblues yleensä, Texasin roots-rokkimusa (Clapton, Canned Heat, Fabulous Thunderbirds, ZZ Top, Omar and the Howlers jne). Jo alusta alkaen oli selvää, ettei bändi tulisi olemaan cover-bändi, vaan klassikko-rokkibiisejä muokattaisiin omaan tyyliin sopiviksi omien sävellysten lisäksi.

Keikoille lähdettiin heti kun keikkaa oli luvassa. Ensimmäinen keikka oli OYS:n teho-osaston syysbileissä 1994, jossa esiinnyttiin peruukit päässä teurastamon työasuissa.. Ensimmäisinä vuosina keikoilla suosio perustuikin pääasiassa hillittömään menoon eikä niinkään musiikilliseen osaamiseen. Rumpali Heikki Wiikin yhteydet legendaariseen kuusamolaiseen hevirockbändiin Zero Nineen edesauttoivat jo alkuvaiheessa pääsyn oululaiseen musiikkimaailmaan; jokavuotiset esiintymiset rock-klubi 45 Specialissa kuuluisissa sunnuntaijameissa kasvattivat esiintymiskokemusta. Bändi pysyi tiukasti kasassa, vaikka vuonna 1995 basisti Kunelius muutti kahdeksi vuodeksi Kokkolaan - treenejä pidettiin teurastamolla lähes joka viikko. Pääsipä bändi esiintymään ja järkyttämään hienostoherraklubille Kokkolan Sällskapsklubbenillekin.

Nimeä vaihdetaan kuin paitaa

Vuonna 1997 Ari-Pekka Fors ja pian myös Pauli Rintahaka vetäytyivät pois bändistä muiden kiireidensä johdosta. Kolmimiehinen ryhmä, rumpali Heikki Wiik, kitaristi Juha Koskenkari, basistilaulaja Pekka Kunelius päättivät jatkaa ja tyyliä tarkennettiin enemmän rokahtavammaksi, Hurriganes-tyyppiseksi ja kappaleita ruvettiin kunnolla sovittamaan. Triona soittaminen vahvisti komppiryhmän soittotaitoa oleellisesti ja jokaviikkoisten treenien lisäksi vuosittain kertyi kymmenkunta keikkaa. Bändin nimi vaihdettiin jo trion alkuvaiheessa englanninkieliseksi, aluksi oli käytössä Malpractise (hoitovirhe), mutta tästä luovuttiin, kun huomattiin Suomessa olevan sen niminen hevibändi. Niinpä nimeä vaihdettiin kuin paitaa ja seuraavat puolitoista vuotta oltiin Case Report, jolla nimellä käytiin aina Levillä saakka. Tuossa vaiheessa bändin mukana oli keikoilla usein kollega Tero Rautio roudarina.

Cool Operator vakiintuu

Vuodet 1999 ja 2000 olivat merkittäviä bändin historiassa; trioajanjakson aikana bändi sävelsi joukon uusia omia kappaleita ja heräsi kiinnostus tallentaa tuotokset levylle. Tammikuussa 1999 ennätyspakkasten aikaan (-40 Celsiusta useita päiviä) mentiin Immu Ilmarisen Neo-Studiolle viikoksi levyä tekemään. Levyä tuottamaan tuli Ilari Niemelä Helsingistä, joka tunnetaan mm. Remun vakiomiksaajana. Uskomaton kylmyys aiheutti sisätiloissakin ongelmia kitaran vireiden kanssa - niinpä avuliaat Zero Ninen kaverit kuskasivat päivittäin kaikki mahdolliset oululaiset fenderit jne. studiolle, josko vika olisi kitaroissa. Lopulta biisit saatiin tehtyä. Tässä vaiheessa päätettiin antaa ryhmittymälle nimi, jota ei sitten enää vaihdeltaisi niin herkästi kun levykin on tehty. Pakkasukko mielessä nimeksi kehkeytyi Cool Operator, jota nimeä bändi tottelee vielä tänäkin päivänä. Ensilevy sai maireat kommentit myös ammattilaisilta, kun Suomen vanhin ja arvostetuin bluesmusiikin erikoislehti Blues News arvosti vuoden 1999 kriitikoiden parhaiden joukkoon, yhdessä mm. Stevie Ray Vaughanin ja George Thorogoodin kanssa..

Levyä tehtäessä oli jo sovittu, että roudarina työskennellyt Tero Rautio kasvatetaan komppikitaristiksi bändiin ja ensimmäiset keikat bändissä olivat jo alkukeväästä 1999.

Varsinaisen frontmanin eli päälaulusolistin puute oli riivannut bändiä jo pitempään. Sairaalan työyhteisöön oli 90-luvun lopulla tullut samanhenkinen kollega Savonlinnasta, jonka musiikilliseen historiaan kuului gospelrockbändi Kajossa laulusolistin rooli aikaisemmin 90-luvulla. Pitemmän houkuttelun jälkeen Heikki Takala päätti ottaa vastaan pääsolistin tehtävät Cool Operatorissa kesäkuussa 2000, ja ensimmäinen keikka oli Harley-Davidsonin Suomen kokoontumisajoissa Paljakassa ulkoilmalavalla. Samaan ajankohtaan osui myös treenikämpän vaihto, teurastamo jäi ja liityttiin yhteen Köpöt ja Risat-yhtyeen (nykyään ”Köpöt”) kanssa Toppilaan. Eikä tässä vielä kaikki, sillä silloinen OYS:n kirurgian klinikan opetushoitaja ja Köpöjen miksaaja Auvo Hietaharju aloitti operaattoreiden äänentoistomiehenä, joka vaikutti äärimmäisen oleellisella tavalla bändin kokonaissaundiin. Lavaesiintymistä tehostettiin hankkimalla mm. valopöytä, savukone ja lopulta uudet äänentoistolaitteet.

Vuosi 2003 oli kiireisin bändin historiassa; treenejä oli lähes viikottain ja vuoden aikana kertyi 25 keikkaa, joista useampi etelän rundi kuin koskaan aikaisemmin.
Vuonna 2004 saavutettiin prepuberteetti-ikä, jota juhlittiin näyttävästi rokkiklubi 45 Specialissa englantilaisen Dr. Feelgood -yhtyeen kera. Vuosi 2005 toi tullessaan uuden livelevyn "Alive and Kickin'!", josta tuli yksi Blues News-lehden vuoden 2005 ”kriitikoiden parhaat” lätyistä. Keikkatahti vakiintui pariinkymmeneen keikkaan vuodessa..

Kevättalvella 2006 tehtiin yhdessä Dr. Feelgoodin kanssa menestyksekäs ”Doctors on Tour”- kiertue Lapin keskuksiin, joka uusittiin seuraavana keväänä. Toukokuussa 2007 Cool Operator esiintyi yhdessä legendaarisen englantilaisen Eddie and the Hot Rodsin, ja ranskalaisen Little Bobin kanssa ”Lee Brilleaux Memorial Show:ssa” Englannissa, Canvey Islandilla. Seuraavana kesänä 45 Specialin kesäkeikka televisioitiin.

Vuonna 2009  tehtiin viikon kestänyt 15-vuotisjuhlakiertue  Feelgoodien kanssa Lapin suurimpiin hiihtokeskuksiin nimellä "Total Lapland Cruise 2009", mukana myös Feelgoodien alkuperäisrumpali Big Figure.

Keikkailu jatkui 2010-luvulle tultaessa tasaiseen tahtiin vajaan kahdenkymmenen keikan tahdissa; perinteeksi muodostui etenkin soittoreissut laskettelukeskuksiin, kuten Ylläkselle ja Rukalle.

Vuonna 2014 bändi täytti kaksikymmentä vuotta, jota juhlittiin Oulun Petrellissä spesiaalikonsertissa, jolloin lavalle nousi useita vierailevia tähtiä.

Talvella 2015 kitaristi Tero Rautio jättäytyi bändistä ja uudeksi kitaristiksi tuli bändin sisältä Soundmän Auvo Hietaharju.

Keikkailu jatkui tasaiseen tahtiin ja vuonna 2019 kesäkuussa vietettiin bändin 25-vuotisjuhlia juhlakonsertin puitteissa Oulussa ja lavalle nousivat mm. aikaisemmin kitaristeina toimineet Tero Rautio ja Harri Ojala. 

Vuonna 2022 Auvo Hietaharju vetäytyi bändistä ja pysyväksi toiseksi kitaristiksi tuli vuosia bändissä jo sijaistanut Harri Ojala.

Vuonna 2024 bändi täyttää 30 vuotta ja luvassa on useita juhlakeikkoja!

Kerran viikossa jatkuvat reeni-illat ja keikkailu viittaa vahvasti siihen, että "Viileän Viiltäjän" seikkailut jatkuvat vielä pitkään...